—
Ongelmallisen somen käytön eri asteet
Missä menee somettamisen ja ongelmallisen somen käytön välinen raja? Mistä someriippuvuuden tunnistaa? Sosiaalisen median käyttö voidaan asettaa janalle, jonka toisessa päässä on hallittu käyttö ja toisessa päässä vakava-asteinen, ongelmallisen käytön äärimmäinen muoto, eli someriippuvuus. Somen ongelmallisen käytön monet muodot lymyilevät näiden ääripäiden välillä – mitä lähempänä riippuvuutta ollaan, sitä suuremmaksi ongelmien vakavuus muodostuu. Someriippuvuus ei ole vielä olemassa virallisena diagnoosina, mutta digipeli- ja rahapeliriippuvuuksien tavoin voidaan puhua vakava-asteisesta hallitsemattomasta käytöstä, joka vaikuttaa huomattavasti yksilön hyvinvointiin.
Kun sosiaalisen median käyttö on hallittua, se ei vie niin vahvasti mukanaan, etteikö sitä kykenisi tarvittaessa rajoittamaan. Somen ongelmallinen käyttö puolestaan tarkoittaa suurkulutusta ja ajoittaisia vaikeuksia hallita käyttöä. Koska somen käyttö kuitenkin tässä vaiheessa tuntuu vielä kivalta eivätkä siitä koituneet ongelmat ole vielä vakavia, someen uppoutumista ei lopeteta. Kun somen käytöstä muodostuu ihan oikea riippuvuus, sitä ei voida lopettaa, vaikka se aiheuttaisi merkittäviä haittoja hyvinvoinnille.
On hyvä muistaa, että somen käyttö voi olla monella tapaa ongelmallista ennen kuin on syytä puhua varsinaisesta riippuvuudesta. Liika somettaminen voi esimerkiksi viedä aikaa muulta tekemiseltä, pilata yöunet tai laittaa niskan jumiin ilman, että kyseessä olisi vielä oikea someriippuvuus. Tieteen parissa sosiaalisen median hallitun käytön, ongelmallisen käytön ja riippuvuusasteisen käytön välisiä rajoja onkin toistaiseksi ollut vaikea määrittää.
Tarkkaa määrittelyä olennaisempaa onkin oikeastaan oma kokemus somen käytön mahdollisesta ongelmallisuudesta. Ongelmien tunnistamisen apuna voidaan käyttää esimerkiksi someriippuvuustestiä.
Dopamiinin ehdoilla
Jotta hallittu somen käyttö, ongelmallinen somettaminen ja varsinainen someriippuvuus voidaan erottaa toisistaan, täytyy ymmärtää riippuvuuksia ilmiönä. Riippuvuuden muodostumisen ehtona on aina jonkin aineen tai toiminnan yksilölle tuottama mielihyvä, jota tieteen parissa kutsutaan palkitsevuudeksi. Palkitseva toiminta saa yksilön hakeutuman asian pariin yhä uudelleen ja uudelleen ja jatkamaan toimintaansa yhä pidempään ja pidempään.
Esimerkiksi sosiaalisen median käyttö voidaan kokea palkitsevana, koska se tuottaa käyttäjälle myönteisiä seurauksia (esim. tykkäykset Instagramissa) tai koska se ehkäisee kielteisiä seurauksia, kuten esimerkiksi tietämättömyyttä siitä mitä kavereille kuuluu. Palkitsevuuden kokemus saa yksilön jatkamaan somettamista ja mahdollisesti jopa lisäämään sitä muiden asioiden kustannuksella, mikä pahimmillaan voi johtaa someriippuvuuteen.
Aivoissa palkitsevuuden kokemuksesta vastaa välittäjäaine dopamiini. Se on keskeisessä asemassa niin hyvien kuin huonojenkin käyttäytymismallien synnyssä sekä kaikessa oppimisessa; dopamiini virittää aivomme vastaanottamaan toiminnasta seuraavan palkinnon, ja palkintojen toistuessa se muovaa toiminnastamme pysyvämpää, niin hyvässä kuin pahassa.
Kun teemme jotain palkitsevaa, aivojemme palkitsemisjärjestelmä aktivoituu siten, että aivoissamme vapautuu hyvänolontunnetta aiheuttavaa dopamiinia. Näin syntyy yhteys mielihyvää tuottavan asian (esim. somen käyttö) ja hyvänolontunteen välillä. Ajan ja toistojen myötä dopamiinin vapautuminen johtaa muutoksiin solutasolla, joiden tuloksena mielihyvää tuottava tapahtuma opitaan yhdistämään tiettyihin ympäristöihin ja tilanteisiin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että jo pelkät palkitsevaan toimintaan viittaavat pienet asiat (esim. somen notifikaatiot) voivat nostaa dopamiinitasoa aivoissa jo ennen varsinaista toimintaa (esim. oman päivityksen tykkäysten näkeminen).
Blogisarjan seuraavassa osassa tarkastellaan tarkemmin someriippuvuutta suhteessa muihin toiminnallisiin riippuvuuksiin sekä someriippuvuuden määritteleviä piirteitä.
Somerajaton on julkaissut someriippuvuutta käsittelevän Sosiaalinen media, ongelmallinen sosiaalisen median käyttö ja someriippuvuus -tutkimuskatsauksen vuonna 2020.
Somen syövereistä -blogi kokoaa yhteen ja tiivistää tutkimuskatsausta.
Tutkimuskatsaus on luettavissa lähdeviitteineen täällä.
Kirjoittaja
Somerajaton-tiimi