—
Mikä on someriippuvuutta?
Someriippuvuus voidaan määritellä tilaksi, jossa henkilöä ajaa pakonomainen tarve käyttää sosiaalista mediaa. Someriippuvuudesta kärsivä uhraa somen käytölleen niin paljon aikaa ja energiaa, että siitä aiheutuu haittaa muulle arjen tekemiselle, opinnoille, työlle, ihmissuhteille tai psyykkiselle terveydelle ja hyvinvoinnille. Mutta mitkä ovat someriippuvuuden osatekijät?
Kaikkiin riippuvuuksiin liittyy samankaltaisia piirteitä, ja siksi someriippuvuutta onkin hyödyllistä lähestyä kaikille riippuvuuksille yhteisten osatekijöiden kautta. Yhteisiä osatekijöitä ovat toiminnallisia riippuvuuksia tutkineen psykologi Mark D. Griffithsin mukaan:
- korostuneisuus (eng. salience)
- tunteiden säätely (eng. mood modification)
- toleranssi (eng. tolerance)
- vieroitusoireet (eng. withdrawal symptoms)
- konfliktit (eng. conflict)
- relapsi (eng. relapse).
Kuusi osatekijää yhdistää riippuvuuksia
Korostuneisuudella viitataan siihen, että tietystä toiminnosta tulee henkilölle elämän kaikkein tärkein asia, joka alkaa hallita vahvasti henkilön ajattelua, tunteita ja käytöstä. Someriippuvuuden kohdalla ihmistä voi alkaa hallita esimerkiksi pelko siitä, että hän jää jostain paitsi, ellei ole jatkuvasti läsnä ja tavoitettavissa somessa (eng. Fear of Missing Out, FOMO). FOMO:a käsitellään myöhemmin julkaistavassa blogissa.
Tunteiden säätelyllä puolestaan viitataan kokemukseen, joka syntyy tehtäessä riippuvuutta aiheuttavaa asiaa. Kyseessä voi olla esimerkiksi kokemus rauhoittumisesta, eskapismista tai tunteiden turruttamisesta – tai vaikkapa eri tunnetilojen säätelystä samalla toiminnalla. Sosiaalinen media voi tilanteesta riippuen sekä piristää että rauhoittaa.
Toleranssin kasvulla tarkoitetaan prosessia, jossa saman tunnetilan saavuttamiseksi tarvitaan aiempaa suurempi määrä aktiviteetteja, jotka ylläpitävät riippuvuutta. Tämä saattaa esiintyä esimerkiksi siten, että somesta riippuvainen tarvitsee julkaisuilleen yhä suuremman yleisön tai yhä enemmän tykkääjiä saavuttaakseen hyvän olon tunteen.
Vieroitusoireet ilmenevät toiminnan estyessä tyypillisesti epämiellyttävinä tunnekokemuksina tai fyysisinä oireina. Sosiaalisesta mediasta riippuvainen henkilö voi kokea esimerkiksi ärtymystä joutuessaan luopumaan älypuhelimestaan sovelluksineen.
Konfliktilla viitataan joko ihmisten välisiin tai mielen sisäisiin ristiriitoihin. Se, että yksilö jatkuvasti valitsee välittömän mielihyvän pitkän tähtäimen tavoitteiden kustannuksella voi johtaa sekä sisäisiin (esim. subjektiivinen kokemus kontrollin menettämisestä) että ulkoisiin ristiriitoihin (esim. kompromissit ihmissuhteissa ja niistä seuraavat riidat). Ristiriitaisia tunteita voi aiheuttaa sosiaalisen median käytön jatkaminen tilanteessa, jossa tiedostaa itse, ettei toiminta ole enää omassa hallinnassa. Saattaa olla yksinkertaisesti epämiellyttävää kokea, että haluaisi lopettaa tai vähentää sosiaalisen median käyttöä, mutta ei koe pystyvänsä siihen.
Viimeinen osatekijöistä on relapsi, tai repsahdus. Relapsilla tarkoitetaan taipumusta turvautua samoihin vanhoihin käyttäytymismalleihin vuosienkin jälkeen, minkä seurauksena epätoivotussa lähtötilanteessa saatetaan olla hyvinkin nopeasti uudestaan. Someriippuvainen voi esimerkiksi onnistua rajoittamaan sosiaalisen median käyttöään väliaikaisesti, mutta ajautua sitten uudestaan sen pariin siinä määrin, että siitä on hänelle haittaa.
Mitä useampi näistä luetelluista kriteereistä täyttyy ja mitä vakavampia koetut oireet ovat, sitä todennäköisemmin somen käyttöä kannattaisi pohtia. Tunnistatko omassa tai läheisesi somen käytössä jotain näistä piirteistä?
Somerajaton on julkaissut someriippuvuutta käsittelevän Sosiaalinen media, ongelmallinen sosiaalisen median käyttö ja someriippuvuus -tutkimuskatsauksen vuonna 2020. Somen syövereistä -blogisarjamme kokoaa yhteen ja tiivistää tutkimuskatsausta. Kolmannessa blogissa avataan someriippuvuutta määrittäviä piirteitä ja tarkastellaan someriippuvuuden esiintyvyyttä.
Tutkimuskatsaus on luettavissa lähdeviitteineen täällä.
Kirjoittaja:
Somerajaton-tiimi