Somebreikki — kohti hallittua somen käyttöä
Muutos osaksi arkea
Pitkällä aikavälillä muodostuneiden tapojen muuttaminen on vaikeaa riippumatta siitä, kuinka kovasti muutosta haluaisi tehdä. Tässä osiossa saat vinkkejä siihen, miten somebreikin aikana aluilleen laitettuja muutoksia voi ylläpitää.
Vanhoihin tapoihin palataan helposti
Miksi (somenkäyttö)tapojen muuttaminen on niin vaikeaa?
Asiaa voidaan lähestyä muutamasta näkökulmasta.
- Ihmiselle on luontaista toimia opittujen tapojen mukaisesti
- Somealustoilla on tehokkaita keinoja, jotka houkuttelevat ja ohjaavat käyttämään palvelua
- Muutokselle asetetaan epäselkeitä tai liian vaikeita tavoitteita
Tapa on jokin toistojen myötä vahvasti opittu toimintamalli. Toiminnan toistuessa aivojen tasolla tapahtuu tietynlaista hermosolujen aktivoitumista ja hermosolujen välisten yhteyksien lujittumista, eli syntyy muistijälkiä. Muistijäljen rakentumiseen kuluu paljon energiaa, mutta kun se on muodostunut, muistijälkeä voidaan käyttää energiatehokkaasti. Aivotoiminnan energiatehokkuus on selviytymisen kannalta tärkeää, joten aivoilla on luontainen ”pyrkimys” energiatehokkuuteen. Tämä on tapojen muodostumisen biologinen perusta.
Tapojen muodostumista voidaan lähestyä konkreettisemmin käyttäytymisen tasolla tarkastelemalla esimerkiksi lemmikkieläimen ruokailutottumuksia. Koska ruoka on eläimelle hyvin palkitsevaa, eläin oppii melko nopeasti ja helposti, mitkä asiat johtavat ruoan saamiseen.
Kun ruoan saanti tapahtuu toistuvasti tietyn rutiinin mukaan, syömiseen liittyvät reaktiot (esim. koiralla kuolan valuminen) alkavat käynnistyä jo ruoan saantia edeltävissä rutiinin vaiheissa. Koira valmistautuu ruokailuun kuullessaan ruokakupin kilinää, vaikka ruokaa ei olisi vielä havaittavissa tai saatavilla. Tätä kutsutaan klassiseksi ehdollistumiseksi, joka on yksi oppimisen muoto.
Kuvitellaan tilanne, jossa lemmikkieläin on saanut viiden vuoden ajan ruokaa aina jonkin tietyn rutiinin mukaisesti. Mitä tapahtuu, jos lemmikki ei yhtenä päivänä saakaan ruokaa, vaikka se huomaa ruoan saantia edeltävän rutiinin vaiheen? Eläin valmistautuu ruokailuun ja jää odottamaan ruoan saapumista, mutta kun sitä ei tule, hän joutuu käyttämään oppimiansa ruoansaantikeinoja, kuten maukumista, haukkumista, tassulla tökkimistä tai metsästystä. Näillä tavoilla se on aina saanut nälkänsä tyydytettyä.
Tilannetta voidaan verrata hieman yksinkertaistaen ihmiseen ja somen käyttöön. Kuten ruokailu, myös somen käyttö on palkitsevaa. Käyttö toistuu tietyissä paikoissa, tilanteissa ja ajankohdissa: sängyllä väsyneenä aamuisin, iltapäivällä tylsistyneenä luentosalissa, ahdistuneena sohvalla iltaisin. Pitkällä aikavälillä erilaisia toistuvia tilanteita ehtii kertyä paljon. Syntyy vahvoja muistijälkiä, joita aivot pyrkivät energiatehokkuuden vuoksi käyttämään.
Muistijälkeen liittyvä toimintamalli aktivoituu ehdollisen ärsykkeen herättämänä samaan tapaan kuin ruokakupin kilinästä heräävä kuolaaminen koiralla. Somen kohdalla ehdollinen ärsyke voi olla esimerkiksi puhelimen äänimerkki, värinähälytys tai vilkkuva valo, jonka myötä alkaa valmistautuminen somen käyttöön. Valmistautuminen on erilaista riippuen ärsykkeen laadusta: sovelluksilla ja niiden eri toiminnoilla on yksilöllisiä äänimerkkejä, värinäkuvioita ja värejä, joihin on opittu reagoimaan tietyillä tavoilla. Lisäksi toimintamallin aktivoivana ärsykkeenä voi toimia aiemmin mainitut paikat, tilanteet ja ajankohdat tai niiden yhdistelmät.
Ympäristössämme on siis paljon vihjeitä, jotka on opittu liittämään somen käyttöön. Käytön vähentämistä voidaan verrata lemmikkieläimeen, joka ei yhtäkkiä ruokakupin kilinän kuullessaan saanutkaan ruokaa. Vaikka se toistuisi seuraavien päivien aikana kymmeniä kertoja, eläin jatkaisi kuolaamista ja ruokailuun valmistautumista kuullessaan kilinän. Satojen toistojen jälkeen reaktio olisi luultavasti jo lievempi, tuhansien toistojen jälkeen ehkä kokonaan poissa. Jos toistojen aikana silloin tällöin saisikin ruokaa, reaktion poistuminen olisi vielä hitaampaa. Somekäyttäjän tilanteessa ruokakupin kilinästä on opittu useita eri versioita, jotka saavat käyttäjän valmistautumaan ”ruokailuun” useilla eri tavoilla.
Ehdollistumalla opitut reaktiot ohjaavat vahvasti eläinten käyttäytymistä. Jopa mato voidaan opettaa reagoimaan tietyllä tavalla valonsäteeseen. Ihmisen toiminta ei toki ole yhtä yksinkertaista kuin lemmikkieläimellä tai madolla, vaan pystymme yleensä harkitsemaan, suunnittelemaan ja muuttamaan reagointitapojamme eri tilanteissa huolimatta siitä, millainen reagointitapa tulee ensimmäisenä mieleen. Se ei kuitenkaan ole helppoa, koska siinä joudutaan tietyllä tapaa vastustamaan aivojen luontaista pyrkimystä energiatehokkuuteen. Muutos on kuluttavampaa kuin vanhoissa tavoissa pysyminen. Joudutaan rakentamaan uusia muistijälkiä.
Lisäksi somepalvelut ja -toiminnot on suunniteltu siten, että niiden käyttöön muodostuu helposti useita eri tapoja. Kun käyttää somea yhdellä tavalla, saattaa samalla vahvistaa joitain muitakin siihen liittyviä tapoja. Kun somen käyttöön liittyy useita vakiintuneita tapoja, on vaikeaa päättää mistä edes aloittaa muutoksen, jos tavoitteena on käytön vähentäminen.
Muodosta itsellesi jatkosuunnitelma
Listaa itsellesi parhaiten toimineet keinot somen käytön hallitsemisessa
Keinoja ei tarvitse käyttää kaiken aikaa, mutta toistojen myötä opituilla keinoilla on helpompi säädellä omaa somen käyttöään aina silloin, kun sitä jostain syystä täytyy säädellä.
Kun tavoitteet pitää selkeinä ja tarkasti määriteltyinä, niiden edistymistä on helpompi seurata ja onnistuminen on todennäköisempää
”Nyt lopetan somen käytön”
❌ Ei näin…
”Seuraavassa kuussa vähennän somen käyttöä”
❌ Eikä näin…
… vaan ennemminkin tämän suuntaisesti:
Seuraavan aikana käytän enintään ✔️
Hyödynnä tavoitetyökalua uudelleen jatkosuunnitelmaa tehdessäsi!