Somebreikki — kohti hallittua somen käyttöä
Passiivista pakkopullaa?
Karkeasti luokiteltuna somen käyttötavat voidaan jakaa aktiiviseen ja passiiviseen käyttötapaan. 90-9-1-mallin mukaan 90 % somen käyttäjistä kuluttaa sisältöjä, 9 % reagoi sisältöihin tykkäämällä, kommentoimalla ja jakamalla niitä eteenpäin, ja vain 1 % luo sisältöä. Mihin prosenttiosuuteen sinä kuulut?
Tässä osiossa keskitytään erityisesti passiivisen käytön havainnointiin ja vähentämiseen.
Passiivista vai aktiivista somea ❓💭
Sosiaalisen median haittavaikutuksia tutkittaessa on havaittu, että mahdolliset haittavaikutukset ovat erilaisia riippuen siitä, millä tavalla somea pääasiassa käytetään. Käyttötapoja voidaan tarkastella sovellusten käyttöajan, avaamistiheyden ja käyttötilanteiden lisäksi eri sovellusten mahdollistamien toimintojen ja niiden käyttötarkoitusten kautta.
Esimerkiksi sisällön tuottaminen itselle merkityksellisistä asioista vaikuttaa hyvinvointiin todennäköisesti eri tavalla kuin turhalta tuntuvan sisällön selailu. Merkitystä on myös sillä, tuottaako tai selaako esimerkiksi selfieitä, viihteellisiä videoita vai informatiivisia tviittejä, tapahtuuko se päämäärättömänä reaktiona tylsyyteen tai ahdistukseen, vai määrätietoisena ratkaisuna yksinäisyyteen tai vaikka opintojen edistämiseen. Käyttötapoja ja -tarkoituksia on enemmän kuin käyttäjiä.
Karkeasti luokiteltuna somen käyttötavat voidaan jakaa aktiiviseen ja passiiviseen käyttötapaan. Somen käyttöä kuvataan aktiiviseksi silloin, kun käyttäjä jakaa kokemuksiaan muille, luo teksti-, ääni-, tai videosisältöjä ja on usein vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Passiivisesta käytöstä taas puhutaan silloin, kun käyttäjä enimmäkseen tarkkailee ja ”kuluttaa” sisältöä, eikä ole vuorovaikutuksessa muiden käyttäjien kanssa. Passiivinen käyttö on yleisempää kuin aktiivinen käyttö, ja sillä on havaittu olevan aktiivista käyttöä voimakkaampi yhteys mm. ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen.
Kokonaiskuva eri käyttötapojen mahdollisista haittavaikutuksista on kuitenkin vielä epäselvä, joten keskeiseksi kysymykseksi nousee tässäkin asiassa oma kokemus: tuntuuko jokin tietty käyttötapa itselle haitalliselta?
Pohdi hetki, ennen kuin siirryt eteenpäin:
- Käytätkö joitain sometoimintoja passiivisemmin kuin muita?
- Liittyykö passiivinen käyttö tiettyihin paikkoihin tai tunnetiloihin?
Passiivisen käytön vähentäminen
Toisinaan tapahtuva passiivinen somen selailu hetken esimerkiksi linja-autoa odottaessa ei heikennä hyvinvointiamme, mutta joissakin passiivisen somen selailun muodoissa saattaa olla tarpeellista porautua käytön taustalla oleviin syihin, ja miettiä – olisiko tässä tilanteessa hyödyllistä tehdä jotakin toisin?
Mistä tunnistat passiiviset tilanteet? Kaivatko puhelimesi esiin…
… heti, kun tylsyys iskee?
Tylsyyden sanotaan olevan välttämätöntä luovuudelle, sillä ilman tylsyyttä mielemme ei koskaan lepää, eikä ole valmis ajattelemaan asioita uudella tavalla. Kun viivymme tylsyyden hetkessä, tekemättä mitään, saatamme huomata tylsyyden tunteen olevan meille täysin OK. Voit halutessasi haastaa itsesi ja katsoa, kuinka pitkään maltat olla katsomatta puhelintasi – voititko viime kertaisen ennätyksesi?
Jos tekemättömyys ja hetkessä pysähtyminen tuntuvat haastavalta, alla olevasta painikkeesta voit tutustua helppoihin tietoisen läsnäolon harjoituksiin.
… silloinkin, kun sille ei ole hyvää syytä?
Mikä toisaalta on hyvä syy? Jokainen meistä määrittelee itse, milloin somen käytöllemme on hyvä syy. Toisinaan kuitenkin perustelemme tällä ns. hyvällä syyllä myös niitä hetkiä, joissa esim. aidosti tärkeän tiedon etsimisen jälkeen jäämme päämäärättömästi selaamaan Instagramin uusimpia kuvia – alkoihan puhelimen käyttö alun perin hyvällä syyllä.
Hyvää syytä pohtiessa voi kysyä itseltään:
- Tarvitsenko tätä juuri nyt?
- Millaisia tunteita somen käyttöni minussa herättää?
- Ehdinkö käytöstä huolimatta tehdä minulle tärkeät ja tarvittavat asiat?
Toisinaan ajatukset luonnollisesti harhautuvat tai tulee esimerkiksi niin suuri tarve saada nopeasti mielihyvää, ettei syytä käytölle tule mietittyä ja ruutuaika helposti venähtää aiottua pidemmäksi. Siitä saattaa myöhemmin herätä negatiivisia tuntemuksia, kuten syyllisyyttä tai häpeää. Koska epämiellyttävien tunteiden kohtaaminen ei ole mukavaa, somea käytetään toisinaan myös näiden tuntemusten välttelemiseen ja unohtamiseen, mikä johtaa helposti somesta aiheutuvia haittojen voimistumiseen. Joskus kuitenkin täytyy vain hyväksyä ”huonotkin” syyt. Tässä teemassa apuna toimii hyväksyntäharjoitukset!
… kun sille ei edes olisi aikaa?
Onko epämieluisien velvollisuuksien lykkääminen menemällä someen tuttu juttu? ”Vielä viisi minuuttia ja sitten siivoan, laitan ruokaa, maksan laskut ja aloitan opintotehtävien tekemisen.” Usein puhelin kuitenkin juuttuu käteen ja katse ruutuun. Asioiden lykkäämisestä puhutaan myös prokrastinaationa. Voit tutustua sen syihin ja seurauksiin alla olevasta painikkeesta lisää.
Muokkaa ympäristöäsi tukemaan muutosta
Miksi ympäristön muokkaaminen on tehokasta tapojen muutoksessa?
Ympäristömme muuttuessa joudumme kohtaamaan aiempaan verrattuna uudenlaisen tilanteen – aiemmat tapamme ovat rakentuneet automaattisiksi tavoiksi toimia ja uusi tilanne haastaa tämän automaation. Kun aiemmin kotiin tullessamme lysähdimme sohvalle älypuhelimen ääreen, ympäristöämme muokkaamalla voimme helpommin valita toisin. Vähennämme aiemman tapamme houkuttelevuutta ja samalla poistamme itseltämme valinnan – kun puhelin lepää latauspaikassa on se samalla poissa silmistä ja mielestä.
1. Luo itsellesi latauspaikka
Useimmilla meistä älypuhelin toimii myös herätyskellona. Katkaise tapa aloittaa aamu puhelinta ja somea selailemalla luomalla älypuhelimellesi ja tabletillesi selkeä latauspaikka makuuhuoneen ulkopuolelle. Hanki makuuhuoneeseen erillinen herätyskello. Älypuhelimen säilyttäminen latauspaikassa yöllä mahdollistaa sen, ettet illalla huomaamattasi unohdu selaamaan somea yöunien kustannuksella. Tämän lisäksi erillinen herätyskello mahdollistaa aamun, joka alkaa muulla kuin puhelimen käytöllä.
Kiinnitä huomiota seuraaviin luodessasi latauspaikkaa:
- Jatkojohto
- Lisää ajastin tai varmista jatkojohdossa olevan kytkin, että voit kytkeä sen pois päältä helposti kun sille ei ole tarvetta
- Huomioi, että siinä on tarpeeksi tilaa kaikkien älylaitteidesi latureille
- Paloturvallisuus! Tarkista jatkojohdon kunto siivouksen yhteydessä ja huomioi säilytyksessä turvallisuus
- Helppokäyttöisyys
- Varmista, että puhelimen ja muiden älylaitteiden jättäminen on nopeaa ja vaivatonta
- Laturit, oikeat johdot ja adapterit on hyvä säilyttää latauspaikassa
- Ergonomia
- Päätä, että saat selata somea ainoastaan latauspaikan vieressä, eli puhelimen ollessa latauksessa siinä
- Seiso latauspaikan vieressä, älä sijoita sen viereen tuolia
- Latauspaikan vieressä somen käytön ei tulekaan olla mukavaa, vaan karsia ylimääräinen somen käyttö
- Säännöt
- Päätä, millaisin säännöin latauspaikka on käytössä
- “Älylaitteet laitetaan heti kotiin tultua latauspaikkaan latautumaan tai lepäämään”
- “Älylaitteet laitetaan latauspaikkaan joka ilta klo 20”
2. Haalista näytön värit harmaan sävyisiksi
Eri väriset sovellusten logot ja ikonit toimivat positiivisina palautteina aivoillemme kun klikkaamme niitä. Siirtymällä älypuhelimellasi tai tietokoneellasi harmaaseen värinäkymään, poistat värien antaman palkkion. Kokeile harmaasävyjä esimerkiksi etätyöpäivän tai -koulupäivän ajan.
Värit voit vaihtaa harmaasävyihin asetuksista (asetusten sijainti voi vaihdella käyttöjärjestelmästä riippuen):
Asetukset > Yleiset > Käyttöapu > Käyttöapu-oikotie > Värisuodattimet.
3. Tee kotinäytöstäsi vähemmän houkutteleva
Erityisesti älypuhelimen lukituksen avaamisen jälkeinen kotinäytön näkymä vaikuttaa puhelimemme käyttöön. Mitä enemmän kotinäytöllä on näkyvillä houkuttelevia sisältöjä, sen todennäköisemmin klikkaamme eri sovelluksia auki, jopa ilman syytä. Kaikki alla mainittavat kolme tapaa järjestää sovelluksia lisäävät niiden tietoista käyttöä. Poistat itseltäsi houkutuksia ja teet eri sovellusten käytöstä tietoista toimintaa, joka vähentää automaattisesti niiden automatisoitunutta selailua.
Kolme kotinäytön keinoa
- Tyhjennä kotinäytön näkymä tyhjäksi ja sijoita kaikki tarvitsemasi sovellukset toiselle näytölle. Silloin sinun täytyy erikseen mennä selaamaan eri sovelluksia.
- Toinen keino on järjestää sovellukset aakkosjärjestykseen. Silloin joudut miettimään, mitä sovellusta tarvitset.
- Kolmas mahdollisuus on sijoittaa jokainen sovellus kansioon. Sijoita kotinäytölle tarpeelliset kansiot, ja toisille näytöille viihteelliset sovellukset, joiden käyttöä haluat vähentää.