Huomiotalouden hampaista

Ympäristömme on täynnä informaatiota. Tarkkaavaisuuden kapasiteetti on kuitenkin rajallinen, joten kaikkeen informaatioon ei ole mahdollista kiinnittää huomiota. Huomion heräämiseen ja kiinnittymiseen vaikuttaa sekä informaation että sen vastaanottajan ominaisuudet.

Esimerkiksi odottamaton ääni, jonka lähteestä ei ole visuaalista havaintoa, herättää huomion herkästi. Katse suuntautuu nopeasti ääntä kohti, jotta saadaan lisää tietoa äänen lähteestä. Informaation lisääntyessä arvioidaan sen merkittävyyttä ja päätetään, miten informaatioon tulisi reagoida. Suuri osa tästä tapahtuu automaattisesti ja tiedostamatta.

Jos vaikkapa kävellessä havaittu odottamaton ääni paljastuu takaa hitaasti lähestyväksi pyöräilijäksi, jonka arvioidaan pääsevän sujuvasti ohi, voi katseen ja huomion kääntää pikaisesti eteenpäin kohti seuraavia kiinnostusta herättäviä kohteita. Jos pyöräilijä on nopea ja tie kapea, tilanne vaatii jo enemmän huomiota, arviointia ja reagointia. Paitsi jos kävelijä onkin tottunut ohiajaviin pyöriin, eivätkä ne huolestuta häntä.

Mutta mitä tapahtuu, kun huomiomme herättääkin somesovelluksen notifikaatio? Kuvitellaan yksi tilanne:

Olet kahvilla kavereidesi kanssa. Puhelimen notifikaatio herättää huomiosi tuntoaistin kautta värinähälytyksellä, näköaistin kautta kirkkailla vilkkuvilla väreillä ja kuuloaistin kautta miellyttävällä äänimerkillä. Huomio on herätetty, ja aiemmin kuvattu arviointiprosessi käynnistyy automaattisesti. Onko notifikaation takana turha mainos, joka ei vaadi kummempaa reagointia, vai nopeaa reagointia vaativa vastaus eilen kirjoittamaasi kommenttiin?

Vilkaiset puhelinta tarkemmin saadaksesi lisää tietoa tilanteesta. Push-ilmoituksesta selviää, että olet saanut vastauksen kommenttiin, mutta et näe vastauksen sisältöä vielä kokonaan. Vastauksen alku vaikuttaa kiinnostavalta, joten painat ilmoitusta saadaksesi lisätietoa. Luet vastauksen kokonaisuudessaan, ja arvioit, että reagoinniksi riittää pelkkä emojin lähettäminen. Et kuitenkaan sulje sovellusta vielä, koska huomasit sovelluksessa jotain muutakin kiinnostavaa. Selailet sovellusta jonkin aikaa, kunnes havahdut ympäriltäsi kuuluvaan puheensorinaan. Kiinnität hetkeksi tarkemmin huomion kavereiden puheen sisältöön, mutta et saa puheenaiheesta selkoa, koska huomiosi oli muualla, kun keskustelu alkoi.
Pohdi: mihin huomiosi kiinnittyy seuraavaksi?

Somesovelluksilla on useita tehokkaita keinoja, joilla käyttäjän huomion saa herätettyä ja myös pidettyä tiukasti kiinni sovelluksen sisällöissä mahdollisimman pitkään. Se tapahtuu käyttäjän näkökulmasta usein automaattisesti ja huomaamatta. Tällaisen ns. autopilotin pysäyttämiseen löytyy kuitenkin monenlaisia keinoja, joita seuraavissa osissa käydään läpi.

Palataan vielä edellä kuvattuun esimerkkiin kävelijän takaa tulevasta pyöräilijästä.
Pysähdy hetkeksi pohtimaan:

• Millainen olisi tilanne, jossa huomiosi kiinnittyy takaa tulevaan pyöräilijään kaikista pisimmäksi aikaa?
• Missä tilanteessa arvioit pyöräilijän turvalliseksi / vaaralliseksi / kiinnostavaksi, ja miten reaktiosi muuttuu arvion perusteella?

Pohdintatehtävän tarkoituksena on huomata, että ärsykkeet ympäristössämme vaikuttavat omaan toimintaamme eri tavoin riippuen siitä, miten suhtaudumme ärsykkeeseen. Yhdessä tilanteessa takaa tulevaan pyöräilijään on reagoitava jollain tavalla, ja toisessa tilanteessa taas ei.

Notifikaatiosta on vaikeaa saada riittävästi lisätietoa avaamatta lähdesovellusta, mikä hankaloittaa sopivan reagointitavan valitsemista. Takaa tulevaan pyöräilijään verraten se tarkoittaisi sitä, että et näkisi pyöräilijää kunnolla, vaikka kuinka yrittäisit vilkuilla.

Pysähdy taas hetkeksi pohtimaan. Tällä kertaa ärsykkeenä on pyöräilijän sijaan somesovelluksen notifikaatio.

• Mitä sinun pitää tietää notifikaatiosta, että havaitessasi sen voit tehdä samankaltaisen arvion kuin pyöräilijän kohdalla?
• Missä tilanteissa notifikaatioon ei tarvitse reagoida?

Epäselvässä tilanteessa on keskeistä tiedostaa omat odotukset ja muodostaa niiden pohjalta suunnitelma:

• Mitä oletat notifikaation takana olevan? Mitä muuta siellä voisi olla?
• Miten toimit, jos kyseessä on A) jotain mitä odotit/toivoit, B) jotain turhaa.
• Mitä voi tapahtua, jos et reagoi notifikaatioon mitenkään?

Näiden kysymysten avulla voit tulla tietoisemmaksi siitä, miksi notifikaation havaittuasi avaat somen ja mitä odotat tapahtuvan. Kun notifikaation havaitsemisen ja sovelluksen avaamisen välinen aika pitenee, autopilotointi vähenee. Kun autopilotointi vähenee, luultavasti myös somen käyttö vähenee kuin itsestään, koska sovelluksen avaaminen ei usein harkinnan jälkeen tunnu enää yhtä tarpeelliselta. Kun toimintatapoja on lisäksi suunniteltu etukäteen, ei myöskään ajauduta niin helposti somevirtauksen vietäväksi, vaikka päättäisikin avata sovelluksen.