—
Somen käyttö koukuttaa
Riippuvuudeksi kehittyvä ongelmallinen somen käyttö rinnastuu raha- ja digipelaamiseen, nettishoppailuun ja aikuisviihdesivustojen käyttöön – internetin mahdollistamiin toimintoihin, jotka myös voivat kehittyä riippuvuuksiksi. Verkkoympäristön lisäksi näitä kaikkia riippuvuuksia yhdistää se, että ne ovat luonteeltaan toiminnallisia. Siinä missä aineellisissa riippuvuuksissa ollaan ”koukussa” psykoaktiivisiin aineisiin (esim. alkoholi ja nikotiini), toiminnallinen riippuvuus kehittyy tietyn toiminnan tuottamaan mielihyvään. Toiminnallinen riippuvuus voidaan määritellä toistuvaksi toiminnaksi, joka aiheuttaa tekijälleen huomattavaa haittaa tai kärsimystä, ja jota tästä huolimatta jatketaan pitkiäkin aikoja. Oleellisia ovat erityisesti käyttäytymismallin haitallisuus ja pitkittyneisyys.
Tähän mennessä virallisesti diagnosoituja toiminnallisia riippuvuuksia ovat rahapeleihin kohdistuva pelihimo ja digipeliriippuvuus. Digipeliriippuvuutta luonnehtii kontrollin menetys suhteessa pelaamiseen, pelaamisen ensisijaisuus suhteessa muihin mielenkiinnon kohteisiin ja päivittäisiin aktiviteetteihin, sekä pelaamisen jatkaminen sen negatiivisista seurauksista huolimatta. Jotta diagnostiset kriteerit täyttyisivät, täytyy toiminnan olla riittävän vakavaa aiheuttaakseen merkittävää haittaa yksilölle, ja toiminnan on täytynyt jatkua vähintään 12 kuukautta. Tietyissä tilanteissa diagnoosi voidaan kuitenkin asettaa, vaikka tämä vähimmäisaika ei olisi täyttynyt.
Digitaaliset riippuvuudet ovat uusi alatyyppi
Uudenlaiset digitaaliset tai teknologiaan liittyvät riippuvuudet voidaan mieltää toiminnallisten riippuvuuksien alatyypiksi. Digipeliriippuvuus ja someriippuvuus ovat digitaalisista riippuvuuksista sellaisia, joiden olemassaoloa tukee vahvin tutkimusnäyttö.
Tutkimuksen parissa someriippuvuuteen on jo jonkin verran perehdytty. Varhainen someriippuvuuden tutkimus on keskittynyt verkkoyhteisöpalveluihin ja etenkin Facebook-riippuvuuteen. Ilmiötä on tarkasteltu myös YouTuben, X:n (entinen Twitter) ja Tinderin käytön näkökulmasta. Viime vuosina tutkijat ovat olleet kiinnostuneita myös Instagramista ja Snapchatista.
Somesta puhuttaessa on hyvä nostaa esiin älypuhelimet, jotka merkittävästi helpottavat sosiaalisen median palveluiden käyttöä ja siten osaltaan toimivat altistavana tekijänä riippuvuuden synnyssä. Suomessa noin 98 % nuorista käyttää internetiä älypuhelimen avulla, joten ei ole yllättävää, että älypuhelimen ja sosiaalisen median ongelmallinen käyttö ovat yhteydessä toisiinsa. Internetin tavoin myös älypuhelin on väline riippuvuutta aiheuttavalle toiminnalle.
Vaikka someriippuvuutta on digipeliriippuvuuden tavoin ehdotettu toiminnalliseksi riippuvuudeksi, ei se toistaiseksi ole mukana kansainvälisissä tautiluokituksissa. Ongelmallinen sosiaalisen median käyttö hakee vielä paikkaansa myös tutkimuskentällä. Esimerkiksi ilmiötä kuvaavista termeistä, riippuvuuden kriteereistä sekä ongelmallisen somen käytön arvioinnissa käytettävistä menetelmistä, mittareista ja raja-arvoista ei ole vielä päästy yksimielisyyteen. Koska ilmiö on viime vuosina ollut tutkimusyhteisön kasvavan kiinnostuksen kohteena, tutkimustieto ja ymmärrys aiheesta täsmentyvät jatkuvasti.
Somerajaton on julkaissut someriippuvuutta käsittelevän Sosiaalinen media, ongelmallinen sosiaalisen median käyttö ja someriippuvuus -tutkimuskatsauksen vuonna 2020.
Somen syövereistä -blogisarjamme kokoaa yhteen ja tiivistää tutkimuskatsausta.
Tutkimuskatsaus on luettavissa lähdeviitteineen täällä.
Kirjoittaja:
Somerajaton-tiimi